lauantai 1. maaliskuuta 2014

Lu-ku-tai-dot-to-muus

Siivoojan työssä todella huomaa, miten lukutaidottomia monet ihmiset ovat. Se on todella yllättävää varsinkin, kun itse yritän aina muotoilla viestit hyvinkin selkeästi. Miten esim. "Vahattu! Ei saa mennä!" pitäisi muokata, jotta sen ymmärtäisi oikein? Eli käytännössä niin, ettei sinne vahatulle lattialle mentäisi kävelemään. Kun kyseessä on kuitenkin ihminen joka tietääkseni lukutaitoa työssäänkin tarvitsee. Toimistotyöntekijöitä, terveydenhuoltohenkilökuntaa, opettajia...

Mitä ihmettä siinä kohtaa mietitään, kun näitä ohjeita jätetään noudattamatta?
"No hitsi, kun tarvitsen nyt tuolta tuon, minäpä livahdan tästä ihan nopsaan."
"Nyt ei ole kukaan näkemässä, nyt voi äkkiä mennä."
"Jaa siivojia ei näy, tämä on tietysti vanha lappu."
"Siivoojathan eivät minua määräile. Sinne vain, minulla on oikeus!"

Eräänkin kerran on oikein tavaroita siirrelty raahamalla siellä märässä vahassa, vaikka taatusti ei ole jo huoneeseen kävellessä jäänyt ohjeiden aiheellisuus huomaamatta. Liikuntahallissa on väkisin menty juuri siihen ainoaan pukuhuoneeseen, jossa on lappu ovessa ja kalusteet siiretty ulkopuolelle. Sinne seinillä oleville naulakoille vain vaatteita ripustamaan. Vieressä tietysti kolme muuta pukuhuonetta tyhjillään ja normaalisti käytettävissä. Toisinaan tulee annettua jollekulle lupa käydä vasta kertaalleen vahatussa huoneessa. Silloin asia on myös kerrottu ja oletus on, että lattiaa edes yritetään olla sotkematta ennen viimeisenkin kerroksen levittämistä. Mutta eeeei, kun ei sekään ole mikään selviö, onpa sitä pesty ihan alusta lähtien uudestaankin, kun taas on juuri siinä vaiheessa iskenyt joku kunnon mylläämisen tarve.

Tottakai asia on eri, jos vahausajankohdasta on jostakin syystä ollut epäselvyyttä ja huoneeseen on aivan pakko mennä kesken hommien. Tosin tähän mennessä, näiden vuosien aikana, ei kertaakaan ole sellaista tilannetta kohdalle osunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti